Muutin aikoinaan miehen perässä maalle. Paikkakunnalle, jossa en koskaan aiemmin ollut käynytkään. Siinä perheen ja pesän rakennushuumassa ei ehtinyt/tarvinnut miettiä menneitä. Tupaa maalattiin punaiseksi, lapsia tuli, oman porkkanamaankin sain heti ensitekijöiksi. Vasta myöhemmin alkoi tulla tarve koota ympärille tavaroita, jotka kertovat myös minun tarinaa. Ajalta ennen.
Tässä astiakaapissa yhdistyy moni rakas asia. Se on vaihtokaupalla ystäviltä saatu. Aikoinaan männyn värinen, mutta maalasin sen valkoiseksi. Kaappi kätkee sisälleen Ida-mummon vanhoja astioita. Jokainen lautanen ja kuppi tuo mieleen rakkaita mummolan muistoja. On siellä myös Saksasta tuodut viinilasit. Kannoin ne nuorena likkana rinkassa kotiin pitkän reilireissun päätteeksi.
Mieheni hiihtopalkinnot pääsivät paraatipaikalle ovenripoina (kaikki ei toki ole tässä). Vähän niille näytin harjanvartta ja porakonetta. Ja näin tarinamme yhdistyvät kaapissakin.
Ihana idea! :)
VastaaPoista- Melina
Kiitos Melina. Kaapin tavaroista olisi tarinoita vaikka kuinka.
PoistaUpeassa kaapissa kauniita astioita mm. Arabian vanha kannu, otti heti silmään, IHANA!
VastaaPoistaJa mielettömän ihanat rivat... TYKKÄÄN
Kiitos Stiina. Kannu on mummon vanha maitokannu. Siihen kadettiin naapuritilalta haettu maito (vähänkö mä oon jo vanha). Niihin hakureissuihin taas liittyy ihana hinkki, joka on kaapin päällä. Niillä reissuilla opin tunnistamaan kiurun ja aurinko paistoi aina.
Poista